Mun hankintalistalla on jo pitkään ollut Maija Louekarin Marimekolle suunnittelema Hetkiä-kangas. Nyt vihdoin osui kohdalle niin mahtava tilaisuus, että päätin vihdoin hankkia tämän kauan himoitsemani kankaan. Vaikka mä olin miettinyt myös sisustustaulun tekemistä, päädyin kuitenkin tekemään kankaasta verhon. Ja koska raportin pituus on 242cm en tuhlannut arvokkaita senttejä käänteisiin vaan ompelin yläreunan pelkällä siksakilla ja tein alareunaan pienen taitoksen. Yläreuna jää verholistan taakse eikä tekemäni ratkaisu näin ollen ole ollenkaan paha. Vai onko?
Verhon vaihdoksella sain olohuoneeseen tavoittelemaani vaaleutta mutta kuitenkin niin, että printin mustat ja harmaat sävyt nivoutuvat yhteen olohuoneen muun sisustuksen kanssa. Kevyt ja ilmava verho päästää valoa kauniisti lävitseen ja valo jos mikä antaa olohuoneeseen tilantuntua.
Olohuone ja keittiö on meillä yhtä suurta tilaa ja jo aiemmin kesällä päätin luopua ns. keittiön verhoista. Verhottomuus tuntui aluksi paljaalta mutta silmän tottuessa verhottomuuteen ei niitä osaa enää edes kaivatakaan. Tämä verho jäänee siis ainoaksi verhkosi koko ikkunaseinälle. Entisenä verhoihmisenä on yllättävää huomata, kuinka verhotkin ovat oikeastaan vaan ihan tottumiskysymys.
Verhoilla vai ilman? Ja millaisilla?