yesterday_is_a_history_uusi.jpg&width=200&height=250&id=112139&hash=6b8e30013e1f2702bc860608b36cc04d



Viikon filosofinen & syvällistä pohdintaa,

Olen päättänyt opetella tarttumaan hetkeen... Yritän keskittyä juuri elettävään hetkeen ja olla huolehtimatta huomisesta. Tiedän, että se on helpommin sanottu kuin tehty. Enkä väitäkään sen olevan helppoa. Mutta lasten kanssa se on äärimmäisen tärkeää. Sillä lasten elämä on tässä hetkessä, ei eilisessä tai huomisessa vaan NYT.



Ja totuushan on ettei kenelläkään lopulta ole muuta kuin tämä käsillä oleva hetki: eilinen on mennyttä ja huominen arvoitus meille kaikille.

Miksi näin? Huomasin  miettiväni usein, että mistä tämä uusi viikko ja uusi päivä taas tuli?  Mitä vanhemmaksi tulee, mitä enemmän lapsia hankkii sen nopeammin aika kuluu. Päivät, viikot, kuukaudet ja jopa vuodet viuhahtavat ihan hetkessä ohi.
 Elämä muodostuu edellämainittujen ajanmääreiden hetkistä. Niissä hetkissä elämällä, ne saavat merkityksensä, elämä saa merkityksen. Elämästä tulee merkityksellinen, eikä se ole vain jono ohikiitäviä päiviä, viikkoja, kuukausia ja vuosia.

Tuskin kukaan, kuten en minäkään on puhtaasti hetkessä eläjä, eikä ole varmaan niitäkään, jotka joka hetki mieltäisivät elämänsä kokonaisuutena. Elämä ilman pidemmän aikavälin suunnitelmia ja unelmia olisi helposti merkityksetöntä – joku voisi jopa sanoa sietämättömän kevyttä – kun taas vastakkainen johtaisi kovin mahtipontiseen elämään.
Oletko koskaan miettinyt mihin kategoriaan sinä kuulut?
SDC12009.JPG
Teksti postilaatikossa muistuttaa meitä elämään tässä hetkessä


Elämä on nyt...
 
Näissä mietteissä hyvää alkanutta viikkoa sinulle.