Eilen täytin vuosia. Taas askel lähempänä neljääkymppiä, joka vaanii jo ihan nurkan takana. Hui. Mutta ei musta oikeesti taida niin vanhalta vielä tuntua, onneksi.

Mutta se on jännä juttu, kuinka synttärit tuntuivat paljon mukavimmilta silloin lapsuudessa ja nuoruudessa. Syntymäpäivässä oli jotain taikaa. Nyt se on vain päivä päivien joukossa ilman mitään erityistä hekumaa.

Eilinen oli normi torstai siis. Stereot perhekerhoilivat mummun kanssa aamupäivällä. Ja iltapäivällä tavattiin isoja & pieniä ystäviä. Normaalipäivän normaalit siivoilut, kiukuttelut & ja muut actionit. Illalla kaaduin sänkyyn yhtä väsyneenä kuten yleensäkin vain hiukan vanhempana. Tästä on hyvä jatkaa...


Nukkumaan käydessä ajattelen:

Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen kehun;
Sinä pieni, urhea nainen, minä luotan sinuun.
 
(Eeva Kilpi)

Ihanan aurinkoista perjantaita!

P.S. Olisiko teillä mukavia keväisiä postausideoita, tai sellasia asioita joista haluaisitte lukea? Kertokaa ihmeessä.