Kotona taas omalla kotisohvalla. Mietin kuumeisesti millä muutamilla adjektiiveilla kuvailisin teille kuluneen viikonlopun kokemuksia. Ongelmana ei ollut niinkään niiden keksiminen vaan niiden rajaaminen. Lopulta päädyin näihin kolmeen adjektiiviin, johon kokemus parhaiten tiivistyy. Ainutkertainen, ennenkokematon ja arvokas. Tallinna ei ole minulle uusi tuttavuus ja tämä matka oli vaikka kuinka mones kymmenes mutta silti Tallinna osasi yllättää ja se näyttäytyi aivan uudella tavalla.

Matkaan lähdettiin leppoisasti laineilla lipuen määränpäänä siis Tallinna. Tiestittekö muuten, että Eckerö Linella on mahdollisuus ostaa ns. Lounge paikka jolloin matkasta tulee heti hitusen rauhallisempi ja rennompi. Oman istumapaikan lisäksi tarjolla on pientä purtavaa, kahvia, teetä, virvoitusjuomia, olutta ja viiniä.

Tallinnaan saavuttuamme hyppäsimme bussiin osoitteenamme Telliskivi Kalamajan alueella. Alueella on  paljon pieniä putiikkeja, secondhand -kauppoja ja monia pieniä yrityksiä. Telliskivessa sijaitsee myös suosittu ja paljon kehujakin saanut ravintola F-Hoone, jonne mekin suuntasimme nauttimaan kevyen salaattilounaan. Hyvän ruoan lisäksi myös ravintolan varsin mielenkiintoinen sisustus on nähtävyys. Palataan siihen vielä myöhemmin.


PA250037%20%282%29.jpg


PA250042.jpg


PA250025.jpg


Ostostosten ja lounaan jälkeen pääsimme kirjautumaan hotelliin ja nostamaan jalat kohti kattoa pieneksi hetkeksi. Solo Sokos Hotel Estoria, joka toimi majapaikkanamme on uniikki  tarinahotelli keskellä Tallinnaa, Original Sokos Hotel Virun ja Viru Keskuksen välissä. Tässä varsin värikkäässä hotellissa jokainen hotellin 93 huoneesta kertoo kuvin ja tekstein yhden kiehtovan kertomuksen Virosta.


PA250051.jpg


PA250048.jpg


PA250045.jpg


Päiväunien jälkeen oli aika vetää päälle vähän parempaa ja suunnata Merineitsi ravintolaan nauttimaan kaikkien aistien herkkuja show & dinnerin muodossa. Life is a cabaret kertoo cabaret -historiasta aina sotien välisestä ajasta uuden vuosituhannen alkuun. Kabareen lomassa nautimme ehkä yhden parhaimmista nauttimistani illalliskokonaisuuksista; savustettua hanhea, mureaakin mureampaa kanin satulaa ja melkein kuin juustokakkua, joka muistaakseni oli jälkiruoan nimi.

Se, että esitys koostui hetkellisesti vironkielisistä puheosuuksista ei haitannut millään lailla. Tanssin rytmien ja musiikinkieli, kun ei tunne kielirajoja. Tätä voisin lämpimäsi suositella kabareen ystävien lisäksi mm. vaikkpa vähän tyylikkäämmän pikkujoulukonseptin haluaville.


PA250058.jpg


PA250052.jpg


Collage.jpg


Jatketaanko tästä huomenna? Jatketaanhan? Mun silmäluomia painaa nyt niin, että taidan tarvita hiukan unta.

Kauniita unia. Pus.


(Yhteistyössä Matka-Vekka)