Usko siirtää vuoria ja jos ei siirrä niin silloin täytyy tarttua rautakankeen itse. Niinpä meillä siirreltiin viikonloppuna kiviä koko perheen voimin. Mistään ihan pienistä kivistä ei ole kysymys vaan lähes tonnisista möhkäleistä. Siirtojen taustalla selkeä idea pihan ilmeen muutoksesta ja samalla myös hiukan lapsiystävällisemmästä pihasta yksinkertaisuudesta ja havukasvien ja luonnonkivien askeettisesta liitosta tinkimättä.

Kevätmessut sai selkeästi sisäisen viherpeukaloni herätettyä tuhatvuotisesta unesta ja vaikka erään ihanan floristin kanssa käymäni pitkä ja syvällinen keskustelu kukista ei saanutkaan minua muuttamaan pihaamme kukkamereksi niin jotain tapahtui kuitenkin.

 

DSC_0121%20%282%29.jpg

 

DSC_0124%20%282%29.jpg

 

DSC_0117%20%282%29.jpg

 

DSC_0119%202.jpg

 

Projekti on vielä kesken ja laatatkin on vielä pesemättä mutta eilen saimme istutettua kumpareelle Patjarikkoa ja Kattomehitähtiä pienten suloisten katajien rinnalle. Karu kauneus on vaan meidän juttu ja tähän meitä ympäröivään harjumaastoon se istuukin hyvin.

 

vihre%C3%A4%C3%A4%20ja%20harmaata%20011.

 

Kaivoin arkistojen kätköistä kuvan, tältä tuo takapihamme "centerpiece" näytti aiemmin. Viime kesänä harvensimme muuten jo tuota taustalla näkyvää pihan takaosaa aika reilusti.

 

Sateisen koleaa viikonalkua.
 

Saako kevät sinun multasormesi syyhyämään?