Olen jo pitkään haaveillut valkoisesta nojatuolista, joka raikastaisi olohuoneemme ilmettä. Ja haaveilujeni keskellä tiedostanut valkoisen värin haasteellisuuden meidän taloudessamme. Mutta kuin sattumalta meille tarjoutui tilaisuus ostaa valkoinen nojatuoli ystäväni miehen toimistosta poistettavien huonekalujen joukosta.Olkoon tämä siis kokeilukappale.

Jo yhden valkoisen tuolin vaikutus on lähes maaginen, se oikein hehkuu raikkautta. Ja, kun sen rinnalla on lämpöä ja kodikuutta henkivä vanha konjakin värinen kaappi niin valkoiseen usein rinnastettava kliinisyys on tipotiessään. Oikeastaan noiden kahden liitto aika vahva, nojatuoli pelkistettyine linjoineen sopii jo elämää nähneen kaappivanhuksen rinnalle täydentämään toinen toistaan. Vai mitä mieltä olet?


DSC_0054%20%283%29%20rauharentola.jpg


DSC_0057%20%282%29%20rauharentola.jpg


DSC_0071%20%282%29%20rauharentola.jpg


DSC_0058%20%282%29%20rauharentola.jpg


Uuden ja vanhan tyylilajin yhdisteleminen ei aina ole ihan helppoa ja hutiratkaisujakin syntyy. Rohkeasti kokeilemalla saa kuitenkin aikaan kodikasta kerroksellisuutta, joka kestää niin aikaa kuin trendien muutoksiakin. Halutessaan joku kohta kodissa on aina muodissa.


P.S. Tuoli saapui eilen illalla ja ehdin siitä jo yhdet punajuurisalaattitahrat pyyhkimään. Mutta mä en luovuta, onneksi on verhoilunpuhdistusvaahtoa. Sitä itseasiassa lähdenkin tästä suihkuttamaan muutamaan tuolikauppaan kuuluneeseen tahraan.


Kepeää keskiviikkoa ja tervetuloa te kaikki uudet lukijat.
Toivottavasti tuotte mukananne iloa ja inspiraatiota.