Minä olen aamu ihminen. On ihanaa herätä kukon laulun aikaan, juoda kuppi kahvia ja vaan nauttia hiljaisuudesta. Viettää hetki yksikseen omien askareiden ja ajatusten parissa.
Nykyään seuraavaksi heräilee minimies. joka kyllä ”aamupalan” saatuaan nukahtaa uudelleen. Seuraavaksi heräilee isompi mies. Sitten neiti F, joka usein päätyy sohvalle vielä hetkeksi peiton alle lämpimään.
Neidit A ja A nukkuvat yleensä pitkään.
Arkiaamut ovat tietysti erilaisia kuin viikonloput. Viikonloppuna kaikki muut paitsi minä nukkuvat pitkään. Aamupalaksi keitetään usein puuroa, ja aamupala syödään yhdessä koko perhe. Siihen on harvoin mahdollisuutta arkiaamuisin.
Meidän perheen kaikki naiset on yöpaitaihmisiä, eli viihdymme yöpaidoissamme niinä aamuina jolloin ei ole erityistä ohjelmaa tai tarvetta pukea päälleen jotain muuta. Tämä taitaa olla meidän suvussa kulkeva perinne.
Viikonloput on rauhallisten aamujen aikaa, kaikki tapahtuu omaan verkkaiseen tahtiinsa ilman arkiaamujen pakollisia rutiineja. Asia kerrallaan, hiljalleen.
Minkälaisia on teidän aamunne ja miten teillä maistuu aamupala?