Sohvatyynyjen välistä kuuluu outoa vikinää. Ujosti joku tyynyjen välistä kurkistaa, kuka sohvalle nyt istahtaa? Se pääsee mukaan majaleikkiin hurjaan, se auttaa mieleen kurjaan. Se on meidän Hilppa hiiri; musta, kukallinen ja fiini.
Hilppa tuli Karstulasta eikä se ole ihan lapsi vasta. Elämää nähnyt siellä ja täällä ja nyt se saa istua tyynyjen päällä. Täällä sen on hyvä olla, haleja ja suukkoja saa ihan suosiolla. Sellainen on se meidän Hilppa hiiri musta, kukallinen ja fiini.
(Ei musta ihan runoilijaa taida isona tulla, sillä paremmin taitaa onnistua pulla.)
Hilppa (tehty kierrätyskankaasta): AurinkoOtus |
Ihanahan tuo runo on 🙂 Ja itse hiiri tietenkin!
Kiitos Sonja ♥
Mahtava runo ja hiiri. Anne
Kiitos Anne. Välillä inspiraation lähteenä toimii myös pieni hiiri.
Hei!<br />
Mukava tunnelma kuvissa ja runossasi. Mirvan Hilpat ovat omanlaisiaan persoonia. Sinun Hilppa on sinun näköisesi.<br />
Mukavaa talven jatkoa!<br />
Anne Valkealasta
Just eikä melkein meidän Hilppa 😉