Tänä aamuna kävin napsimassa muutamat pihlajanoksat maljakkoon kuihtuneiden auringonkukkien tilalle. Toisen loppu on toisen alku. Ja jokaisessa on jotain kaunista, ainutkertaista.
Tällä kertaa en tunne luopumisen tuskaa vaan tyynen rauhallisesti odotan tulevaa, pimeneviä iltoja, sateisia aamuja ja paljaita tuulen pieksämiä puita. Syysfiilis on vallannut mun mielen ja villasukat on kaivettu laatikon pohjalta. Syksyisten kukka-asetelmien suunnittelu on aloitettu ja kumisaappaat on eteisessä nätissä rivissä. Syksy saa tulla mä olen valmis.
Millaisia fiiliksiä syksy saa sinussa aikaan?
Onnesta sykkyrällä vai mutrusta mykkyrällä?