Tänään meille ovensa avaa Last Chance To Lose Weight blogin Susanna. Susanna kirjoittelee lifestyleblogia, jossa tärkeässä osassa on treenaus erityisesti juoksun merkeissä. Asunnostaaan tai sen sisustuksesta hän ei ole kirjoittanut blogissaan koskaan, jos ihan pieniä kurkistuksia ei lasketa. Eli ihan uusi juttu myös Susannan blogin parissa viihtyville. Mutta pidemmittä puheittä mennään jo sisään.
Tervetuloa Susannan kotiin.
Halusimme ostaa vanhan talon jonka saamme remontoida mielemme mukaiseksi”. Tämän lauseen olen kuullut niin kavereiden suusta kuin itseni ja mieheni suusta. Kävimme katsomassa vanhaa vuonna 1948 rakennettua taloa kerran kahdestaan ja toisella kerralla otettiin kummankin vanhemmat mukaan koska isämme ”joutuisivat” myös ahkeroimaan remontin parissa. Niin talo ostettiin ja vappuna 2011 saimme avaimet. Heti aloitettiin purkaminen ja remontoiminen. Ensimmäinen deadline oli elokuussa 2011 kun oli esikoisemme kastejuhlat ja ne pidettiin uudessa kodissa jossa emme tosin vielä asuneet. Juhlia varten saatiin asuinkerros siistiin kuntoon mutta vielä puuttui mm. suihku ja keittiö. Joulukuussa 2011 oli seuraava deadline johon mennessä oli saatava loppuosa asuinkerroksesta kuntoon koska sukulaiset oli kutsuttu jouluksi syömään. Jouluaattoa edeltävä päivänä saatiin uuni paikoilleen ja lähestulkoon heti pistettiin kinkku uuniin.
Nyt sitten olemme asuneet maaseudulla nelisen vuotta. Rakastuin ensimmäisellä näyttökerralla pihapiiriin ja se ilostuttaa minua edelleen joka kerta kun ajan pihalle. Pihalla on iso navetta ja autotalli joka on toiminut joskus pihasaunana. Navetassa on muinoin asustellut lehmiä sekä kanoja joten oli helppoa hankkia meillekin pieni kanalauma kun tilat olivat valmiina. Talomme vintiltä muuten löytyi vanhat ”lypsykirjat” jotka olemme säästäneet.
Ostaessamme taloa vuonna 2011 meitä oli vain minä ja mieheni sekä maha-asukki. Perheen kasvettua on huonejärjestyksiä muutettu useampaan otteeseen ja tulevaisuudessa tulevat vielä muuttumaan jolloin saan unelmoimani ruokailuhuoneen ja olohuoneeen takaisin. Tällä hetkellä asumme vain yhdessä kerroksessa vaikka talossa on useampia kerroksia. Pikku hiljaa eli kun aikaa ja rahaa on tarpeeksi, niin remontti etenee seuraaviin kerroksiin. Visiotkin on jo valmiina.:)
Sisustus on maalaisromanttinen yhdistettynä modernimpaan. Meillä on kaikissa huoneissa jonkun verran hirsiseinää näkyvissä joka tuo mielestäni taloon sellaista ihanaa lämminhenkisyyttä. Lämpöä saadaan myös talossa alkuperäisinä olleista takoista (puuhella, takka ja pönttöuuni) ja näillä talon lämmitys tapahtuu vuoden ympäri koska muita lämmitysratkaisuja meillä ei tällä hetkellä ole käytössä. Maalaisromanttisuus näkyy ehkä parhaiten tapetti- ja listavalinnoissa. Halusimme kummatkin sisustuksesta vaalean mikä on aika ajoin tuottanut hankaluuksia kahden koiran ja kahden pienen lapsen kanssa. Olemme ottaneet käyttöön talossa valmiiksi olleita vanhoja huonekaluja ja tuoneet enemmän omaa tyyliä pikkuisilla esineillä.
Tälläkin hetkellä remontoimme keittiötä joka on siis remontoitu vuonna 2011 kun ostimme talon. Remonttiin oli kyllä hyvä syy kun sähköjohdot piti uusia jolloin maalipinta tärveltyi muutamasta kohtaa. Halusimme myös samalla ottaa hirret esiin keittiöstäkin jolloin sama tyyli jatkuu läpi asunnon. Alkuun keittiö oli hyvinkin moderni valkoisten korkeakiilto kaappien ja mustien kodinkoneiden kanssa mutta nyt varmasti tuodaan lisää maalaisromanttisuutta sinnekin. Odotan jo kovin miltä lopputulos tulee näyttämään.
Talossa oli myös muovimattojen alla upeat lautalattiat joita me jonkun vuoden pidimme esillä. Nyt ne on piilotettu laminaatin alle koska koirien kynnet vievät lattioista maalipinnan alle vuodessa eikä joka vuotinen maalausurakka tule kuuloonkaan. Lautalattiat pääsevät taas esille kun on sen aika. Vaalea tyyli kuitenkin jatkuu lattioissa ja olemme valinneet hyvin haalean laminaatin.
Rakastan pihalla puuhailua ja kesällä kukkameret valtaavat pihan. Ostaessamme talon ei pihalla ollut juuri mitään mutta pikku hiljaa on ostettu hedelmäpuita, marjapensaita ja paljon monivuotisia kukkasia.
T. Susanna
Susannan kodissa oli muuten yksi juttu, jonka kiljuen ottaisin meille, arvaatko mikähän se mahtaisi olla?