Pikkuruiset focacciat – ohra/kauraleipäset

Aina ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan. Resepti näihin löytyi aikoinaan Nalle ohrahiutalepaketin kyljestä. Ja taitaa se siellä edelleenkin olla. Nallen leipäset tunnetaan meillä nimellä pikkuruiset focacciat. Juuri sopivan maukkaat pienet leipäset maistuvat koko perheelle ja niitä meillä tehdään sekä ohraisina että kauraisina. Nopea arjen leipomiseen sopiva resepti jota voi halutessaan helposti tuunata.

ohraleip%C3%A4set+001.JPG

                       Pikkuruiset focacciat

3dl vettä tai kasvismaitoa
1rkl sokeria 
1/2 tl suolaa
1/2tl valkosipulijauhetta
2 dl ohra tai kaurahiutaleita
1ps kuivahiivaa
n.4 dl vehnäjauhoja
1/2 dl rypsiöljyä
Yrttiöljy:
1/4dl rypsiöljyä
1 valkosipulinkynsi murskattuna
1/2tl rosmariinia

Sekoita reilusti kädenlämpöiseen nesteeseen sokeri, suola ja valkosipulijauhe. Yhdistä ohrahiutaleisiin kuivahiiva ja sekoita taikinanesteeseen. Lisää vehnäjauhot ja öljy vuorotellen pienissä erissä puuharukalla ja käsin sekoittaen/vaivaten. Anna kohota liinan alla lämpimässä paikassa n. 30 minuuttia.
Vaivaa taikinaa hetken aikaa kulhossa ja nostele sitten nokareita uunipellille leivinpaperin päälle. Taputtele nokareet jauhotetuin käsin ohuiksi leipäsiksi. Anna kohota liinan alla n. 30 minuuttia.
Valmista yrttiöljy sekoittamalla öljyyn murskattu valkosipuli ja rosmariini. Painele kohonneisiin leipäsiin koloja sormella ja sivele leivät yrttiöljyllä.
Paista 225 asteessa uunin keskitasolla 10-12 minuuttia.

Maukasta torstai päivää.
P.S. Nämä leipäset on mukava ottaa  mukaan vaikka talviselle hiihtoretkelle.

ohraleip%25C3%25A4set+003.JPG

Luomisen tuska vai ilo?

Blogistressi, onko sellaista edes olemassa? Jos ei ole aikaisemmin ollut niin nyt ainakin on. Se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Lukijoita on tullut paljon lisää  ja paineet postausaiheiden, kuvien laadun ja kaiken muun mahdollisen suhteen ovat kasvaneet.

Millaisia asioita ihmiset oikeasti  haluavat  lukea?
Mikä juuri nyt on in ja mikä taas out?
Miten voin erottua joukosta?
Miten teen blogistani entistä kiinnostavamman?

Seuraan itse useaa eri blogia, joissa sekä kotiäidit että työssäkäyvät äidit bloggaavat hyvällä menestyksellä. Keräävät ympärilleen satoja jopa tuhansia lukijoita. Bloggaavat portaalien riveissä, solmivat hyviä yhteistyösopimuksia, kasvavat ja kukoistavat. Salaa toivon olevani yksi heistä vaikka tiedän matka siihen on  pitkä ja kivinen. Se vaatii paljon työtä, laadukasta sisältöä ja ehkä myös ripauksen onnea ja oikeita ihmisiä ympärille.

Blogimaailma on  lyhyessä ajassa imaissut minut mukaansa ja itsekseen höpöttelystä on tullut vähän julkisempaa. Ja halu kasvaa ja kehittyä on kova. Samalla haluan kuitenkin pysyä uskollisena tyylilleni ja kirjoittaa oikeista asioista oikeille ihmisille. En halua luoda blogi illuusiota,  haavemaailmaa vaan pysyä inhorealistisena.

Argh, miksi kaiken pitää olla niin vaikeaa? Ja mihin suuntaan sen seuraavan askeleen ottaisi?

12389+1.jpg

Believe or not I plank -haaste

Kaikki varmasti tietävät lankku-asennon? Mäkin tiedän sen nyt ;).  Ja jos ette tiedä niin lukekaapa vaan muutama rivi lisää ja olette jo paljon viisaampia.

Lähdin ystäväporukan innostamana mukaan lankku haasteeseen. Ja löysin kuin löysinkin sisältäni pienen ”treeni” kipinän. Tosin kipinä on vielä pienen pieni mutta alku sekin. Jäin koukkuun ja joka päivä tekee mieli tehdä vähän ylimääräistä ja testata omia rajoja.

En ole koskaan ollut erityinen liikunnan ystävä ja tuskin sellaiseksi muutunkaan. Ja siksi tälläinen kotona tehtävä pieni itsensä haastaminen sopii minulle paremmin kuin hyvin. Ja aikaakaan siihen ei kulu kovin paljon.

Mutta pidemmittä puheitta tässä haaste englanninkielisine ohjeineen mikäli sinäkin haluat siihen tarttua. Mukava olisi saada kaltaisiani ”sohvaperunoita” mukaan haasteeseen. Tuohon 20 sek pystyy lähes kaikki, aivan varmasti.

haaste.JPG

Suorituksen jälkeen nautin aina ison lasillisen jääkylmää vettä.
Pirtsakkaa pakkaspäivää ja kerrohan minulle jos sinäkin päätät lähteä haasteeseen mukaan.