Tyttö nimeltä Muusa

Vuf ja Hau. Instagramia seuraavat tietävätkin jo, että meidän perheeseen muutti  tiistai-iltana  ah niin suloinen karvainen vauva mutta päätin kirjoitella asiasta vielä tänne blogiinkin, sillä tämä viikko kulunee enemmän ja vähemmän ”äitiysloman” merkeissä, uuteen elämäntilanteeseen ja uuteen tulokkaaseen totutellen.

Kuka meille sitten muutti? No, tyttö nimeltä Muusa. Muusa on miniature Labradoodle. Labradoodle ei ole tunnistettu koirarotu, vaan monen rodun sekoitus. Suomen Kennelliitossa nämä koirat rekisteröidään monirotuisina.  Labradoodle on syntynyt Labradorinnoutajan ja Villakoiran tarkoituksellisen risteytyksen tuloksena ja ainakin Australiassa ja Amerikassa tällä mixrodulla on jo pitkät perinteet. Muusan vanhemmista toinen on Labradoodle ja toinen Kääpiövillakoira.

Tänään 12vkoa täyttävä Muusa on jo nyt osoittanut olevansa melkoisen helppo koulutettava. Ja niin sanottu miellyttämisen tarve on ihan mahdoton. Ihanan sosiaalinen pentu, on löytänyt paikkansa meidän virkeässä ja ajoittain äänekkäässäkin laumassa. Pissat ja kakat Muusa tekee pääsääntöisesti pihalle ja sisällä pissaa satunnaisesti vain yhteen paikkaan sanomalehtien päälle. Ison hädän hoitaa jo nätisti ulos. Ulkona ulkoillaan remmissä ja yöunet nukutaan klo.21-5.00. Siitäkin huolimatta pennun hoitaminen on varsin intenssiivistä puuhaa vai vie yllättävän paljon aikaa. Ja tällä hetkellä meillä kaikki sulkee silmänsä illalla varsin nopeasti ilman sen suurempia vikinöitä.

Pienen ja pumpulisen Muusan oletettavat mitat aikuisena ovat  34-45cm  ja 8-15kg. Jännityksellä siis odottelemme millainen tästä neidistä kasvaa.

Viikonloppuna juhlitaan varaslähdöllä stereoiden 7 vee synntäreitä yhdessä eskarikavereiden kanssa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei tule varmastikaan puuttumaan. Mutta se on sitä elämää ISOLLA E:llä.

Aurinkoista viikonloppua!