Pihlajankukkien aikaan.

Keräsin tänään ensimmäisen luonnonkukkakimpun ihan vaan oman pihapiirin aarteista terassin pöydälle ja vaikka pihlajankukkien tuoksu onkin äärimmäisen voimakas oli mun silti otettava muutama oksa sisälle vaikkakin vain pienen pieneksi hetkeksi. Niin kauniita ne ovat, eikö?

 

DSC_0207%20rauharentola.jpg

 

DSC_0212%20rauharentola.jpg

 

DSC_0211%20rauharentola.jpg

 

Mä täällä vaan ihastelen kukkia ja tulevana viikonloppuna vietettävät kesäntyttöjen synttärijuhlat on tarjoiluita myöten täydellisen vaiheessa. Hullua juhlasuunnittelijaa taitaa vaivata kesäväsymys, sillä yleensä mulla on jo selvät sävelet tässä kohtaa. Mutta mä uskon, että hyvät juhlat syntyy vaikka niitä ei olekaan suunniteltu kuukausi kaupalla ja, kun tarjoiluissakin pysyttäydytään tutussa ja turvallisessa niin ei sitäkään tarvitse stressata. Ja vieraathan ne tekevät juhlat oli puitteet sitten millaiset tahansa.

 

Välillä elämä vaan on…

 

 

Satu / Rauharentola - -

3 kommenttia “Pihlajankukkien aikaan.

  1. Norjanangervo on niin ihana! Ja tuoksu huumaava! Jos mulla on joskus omia tiluksia, niin sitä ja sireeniä on saatava! Ja lupiineita! Oli miten leviävää sorttia tahansa! <br />
    <br />
    Olikohan tossa tarpeeksi huutomerkkejä?

    1. Hyvä määrä huutomerkkejä ;). Monissa pihojen ja niittyjen kukissa onkin aivan mahtava tuoksu. Juhannuksen aikaan sitten vaan keräilemään kaunista keskikesän kimppua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *