Tuusulassa vehreällä pientaloalueella sijaitseva Rauharentola on kerroksellinen skandinaavinen koti, jota asustaa freelancer sisällöntuottaja Satu, yhdessä aviomiehensä ja 4 lapsensa kanssa. Menossa mukana on myös marsusiskokset Onneli ja Anneli sekä suloinen labradoodle Muusa, jotka saavat osansa perheen äidin sisustus- ja diy-projekteista. Satu viettää paljon aikaa yhdessä perheensä kanssa, mutta rakastaa hiljaisia hetkiä ihan vaan omassa seurassaan. Vaikka koti onkin keskiössä Sadun elämässä, on välillä mukava päästä vähän tuulettumaan.
Sadun kirjoittamalla Rauharentola-blogilla on takanaan neljävuotinen historia, johon on mahtunut monta mielenkiintoista isoa ja pientä projektia. Satu toteutti mm. 2016 Kevätmessuilla kasvihuoneen stailausprojektin yhdessä 3 muun bloggaajan kanssa. Rauharentola on koti, jota sisustetaan ja remontoidaan isolla sydämellä kaikille perheenjäsenille sopivalla rennolla tyylillä, paljon itse tehden ja toteuttaen. Sadun persoonalliset ideat ja maanläheinen tyyli ovat innostavia ja helposti mukaansa tempaavia. Rauharentolan vakiintunut lukijakunta kasvaa tasaisesti.
Tervetuloa kylään!
Kun muualla fiilistellään vielä selkeästi aikaisempien vuosikymmenten aarteilla, mä käyn rohkeasti ”kauhean” 80-luvun kimppuun. Kuka muistaa vielä puunväriset neliönmalliset Alda ritilävalaisimet? Mun lapsuudenkodin eteisessä oli sellaiset ja ehkä myös sun. Jokin tuossa 80-luvun kammotuksessa kuitenkin kiehtoo mua ja olenkin kuumeisesti etsinyt sellaisia. Ja onnekseni äitini oli bongannut yhden paikallisesta roskalava -ryhmästä Facebookissa. Ja uskotteko ottajia tälle ei ollutkaan kertynyt jonoksi asti vaan kuvan alla käytiin vilkasta keskustelua siitä, kuinka kamalia nämä oman aikansa hitit nykysilmällä katsottuna ovat. No mä en osallistunut siihen keskusteluun, vaan päätin pelastaa tämän yhden yksilön varmalta roskistuomiolta ja antaa sille ainakin vielä yhden mahdollisuuden.
Hetken hiomista ja muutamaa pensselin vetoa myöhemmin ei niin upeana valaisimena kaupattu Aldo näyttää tältä.
Polttimon metallinen kiinnityslevy on ajan saatossa hiukan kellastunut ja sen fiksailu hoitunee pienellä määrällä valkoista suhumaalia, jonka jälkeen valaisin onkin valmis kattoon kiinnitettäväksi. Mutta jotta tämäkään projekti ei olisi liian helppo on tässäkin asiassa kuitenkin yksi mutta. Me nimittäin tarvitsimme ehdottomasti myös toisen samanmoisen. Ja sitä nyt metsästetäänkin kiivaasti. Mikäli sinulla on vinkki mistä puuttuvan palasen voisin löytää niin älä mieti vaan kerro se.
Tämän projektin tiimellyksessä nimesin valaisimen uudelleen ja nyt se kantaa nimeä Puzzle. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ja mä en vaan voi lopettaa tätä nimien antamista.
Mukavaa keskiviikko iltapäivää.
Nuo kammotukset löytyi meidänkin eteisestä,mutta hei,tuo on hieno!!Meillä lampuissa oli kyllä myös jonkinsorttiset metalliritilät.
Kiitos ?. Olen törmännyt myös sellaiseen versioon, jossa tuo ritiläosa kultapäällysteistä muovia (sellaiset meillä taisi olla kotonakin). Tässä versiossa ritilä on puuta ja siksi sen maalaaminen onnistui varsin kätevästi.
Joo,just sellaiset oli!?
Tästä tuli ihan älyttömän kiva! Odotan että näen sen seinällä 😀
Kiitos Suvi ?. Hih, tälle taitaa olla kattopaikka varattuna, kunhan se kaveri vaan löytyy ☺.