Tuusulassa vehreällä pientaloalueella sijaitseva Rauharentola on kerroksellinen skandinaavinen koti, jota asustaa freelancer sisällöntuottaja Satu, yhdessä aviomiehensä ja 4 lapsensa kanssa. Menossa mukana on myös marsusiskokset Onneli ja Anneli sekä suloinen labradoodle Muusa, jotka saavat osansa perheen äidin sisustus- ja diy-projekteista. Satu viettää paljon aikaa yhdessä perheensä kanssa, mutta rakastaa hiljaisia hetkiä ihan vaan omassa seurassaan. Vaikka koti onkin keskiössä Sadun elämässä, on välillä mukava päästä vähän tuulettumaan.
Sadun kirjoittamalla Rauharentola-blogilla on takanaan neljävuotinen historia, johon on mahtunut monta mielenkiintoista isoa ja pientä projektia. Satu toteutti mm. 2016 Kevätmessuilla kasvihuoneen stailausprojektin yhdessä 3 muun bloggaajan kanssa. Rauharentola on koti, jota sisustetaan ja remontoidaan isolla sydämellä kaikille perheenjäsenille sopivalla rennolla tyylillä, paljon itse tehden ja toteuttaen. Sadun persoonalliset ideat ja maanläheinen tyyli ovat innostavia ja helposti mukaansa tempaavia. Rauharentolan vakiintunut lukijakunta kasvaa tasaisesti.
Tervetuloa kylään!
Nuorten tyttöjen unelmahuoneessa on pöytä, joka ei muistuta tavallista kirjoitus- tai koulupöytää. Pöytä ilman laatikoita tai muita sen sellaisia yksityiskohtia, jotka tekisivät siitä kirjoituspöydän. Niinpä meidänkin teinin vanha kirjoituspöytä laitettiin paloiksi ja tilalle suunnittelin pikkuriikkisen pöydän, jonka mieheni sitten suunnitelmani mukaan toteutti. Pöytälevyn mitat on vain n. 40×100. Pöytä toteutettiin tällä kertaa ihan kokonaan tee se itse versiona, vaikka aluksi hiukan valmiita pukkijalkoja mietittiinkin.
Pöydän jalat tehtiin kakkoskakkosesta, jotka sitten maalattiin mattamustalla lakkamaalilla. Vanerinen pöytälevy käsiteltiin Tikkurilan valkoisella Supi saunavahalla. Edellisten lisäksi tarvittiin vielä kasa ruuveja ja porakone.
Miltä teinitytön huoneen pitäisi näyttää ja mitä pidätte tästä ratkaisusta?
Ihanaa heinäkuun viimeistä viikonloppua, siellä se elokuu jo kurkistaa nurkan takana.
Näyttää tosi kivalta ja kevyeltä, pöydän jalat varsinkin on hienot. Meidän nuorten miesten kamppeet (tietokoneet ym.) vaan ei sopisi noin pienelle pöydälle, eivätkä he läksyjäkään oikein mahtuneet niissä tekemään peruskoulun viimeisinä vuosina. Pöytinä molemmilla on Lundian perus-valkoiset ilman laatikostoja. Heidän huoneensakin ovat olleet suunnilleen samanlaisia yli 10 vuotta – kyllä! Mutta kun yritän ehdottaa heille muutoksia vaikka seinien väriehin (toisella sinistä, toisella vihreää), siis että itse voisivat vaikuttaa, niin eivät ymmärrä ehdotusta, kun viihtyvät kuulemma ihan hyvin. Minä olen välillä (kerran) vaihtanut verhoja, kun Marimekon Metsänväki-kuosi osoittautui plagiaatiksi. Eli ehkä sitten, kun pojat muuttavat omilleen, pääsen uudistamaan heidän huoneitaan 🙂
Meillä muutosta tehdään onneksi ihan neidin omasta toiveesta. Kenen lie geenit saanut?!? Tämä oli varsin hauska ja onnistunut projekti. Ja jaloista tykkään mäkin valtavasti.
Tää oli kyllä livenä tosi hieno ♥
Kiitos ♥. Mulla on jo visio ruokapöydästä samantyyppisillä jaloilla, mutta sitä ennen me tarvitaan jiirisirkkeli kuulemma.